Erityisen tuen päätös ulotettava myös toiselle asteelle

Kolmiportaisen tuen toteutumattomuudesta on puhuttu viime aikoina runsaasti. Miksi tuki ei toteudu? Onko kyse resurssoinnin puutteesta, tietämättömyydestä ja inkluusioajatuksen toimimattomuudesta?

Mitkä muut tekijät vaikuttavat, mikä ”mättää”, kun erityisoppilas ei saa tarvitsemaansa tukea ?

Kuntien taloudellinen tilanne  Suomessa ei ole kehuttava. Jokaiselle veroeurolle on käyttöä, mutta kohdentuvatko ne aina oikeisiin kohteisiin ja saavatko esim. erityisen tuen lapset riittävän tarvitsemansa tuen, jotta inkluusioajatus ja lähikouluperiaate toteutuisi. Aina ei kuitenkaan ole kysymys vain rahasta, koska vauraimmissakin kunnissa tuki saattaa olla heikompaa kuin köyhimmissä kunnissa. Valitettavan usein on kysymys tietämättömyydestä, osaamattomuudesta ja asenteista. Oikeanlaisella varhaisella puuttumisella ja eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä satsaus voi tuottaa huomattavasti parempia tuloksia, eikä ”ongelmaa” siirretä vuosi vuodelta eteenpäin ja lopulta jouduta oppilaiden osalta rankempiin ja myös taloudellisesti kalliimpiin ratkaisuihin.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tarjoaa tähän apua konsultoimalla ja kouluttamalla kuntien opettajia, tekemällä ohjauskäyntejä kuntiin, olemalla mukana erilaisissa kehittämishankkeissa esim. VIP-verkosto, sekä tekemällä monenlaista työtä erityisopetuksen hyväksi.

VALTERI on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voisi käydä koulua omassa kotikunnassaan ja lähikoulussaan.

Peruskoulunsa päättäessään nuorella tulisi olla ne perustiedot ja -taidot, että hän olisi jatko-opinto-kelpoinen ja kykenevä siirtymään toiselle asteelle. Hänen tulisi olla itseohjautuva, kykenevä itsenäiseen opiskeluun, tiedonhankintaan, suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja tekemään oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä päätöksiä.

Kuinka moni peruskoulunsa päättävä on tähän valmis ja miten tästä kaikesta selviää erityisen tuen oppilas ?

Peruskoulun ja toisen asteen opinto-ohjaajien välisellä yhteistyöllä oppilaanohjauksessa on tärkeä merkitys tässä siirtymävaiheessa. Toisen asteen opinto-ohjaus tulisikin ulottaa tehokkaammin peruskoulun puolelle. Erilaiset koulutuskokeilut, tutustumisjaksot ja- päivät palvelevat siirtymistä toiselle asteelle.

Esim. Amis-TET on tarkoitettu  8-luokkalaiselle vaihtoehdoksi työpaikalla tehtävälle työelämään tutustumisjaksolle. Hanketta ollaan toteuttamassa erityisammattioppilaitos LUOVI:n toimesta yhteistyössä VALTERI:n ja Tiernan koulun kanssa Oulussa.

Erityisen tuen oppilaan siirtyessä toiselle asteelle tukipäätöksen edellyttämä tuki loppuu peruskoulun päättyessä.

Ihmetellä sopii, miten peruskoulunsa päättävästä erityisen tuen oppilaasta ”kesän aikana kehittyy” opiskelija, joka syksyllä on kykenevä aloittamaan toisen asteen opinnot ilman tukea. Erityisen tuen edellyttämää tukea hän ei voi saada toisella asteella, mikäli tuen tarve ei ole jatkuvaa. Kuka määrittelee, mikä on jatkuvaa ja riittävää? Jääkö määrittely koulutuksen järjestäjälle, joka ei saa erityisen tuen oppilaista riittävää erillisrahoitusta?

Jos erityisen tuen oppilas kykenee suorittamaan tutkinnon osioita, mutta ei varsinaista tutkintoa, jääkö koulutuksen järjestäjälle tuolloin saamatta määräraha tällaisesta oppilaasta?

Erityinen tuki on ulotettava myös toiselle asteelle katkeamattomana nivelvaiheessa siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle. Tuen laadun ja määrän tulee arvioida monialainen asiantuntijaryhmä, jossa on mukana mm. pätevä erityisopettaja (ammatillinen erityisopettaja).

OAJ:n reunaehdot oppivelvollisuuden pidentämiselle 18 vuoteen sisältävät maininnan, että esim. tehostettu tuki ulotetaan myös ammatilliseen koulutukseen. Nivelvaiheen opinto-ohjausmitoituksesta tulee säätää tarkemmin ja oppilaalla/opiskelijalla tulee olla oikeus tarvitsemaansa tukeen ja ohjaukseen. Perusopetus tulee uudistaa siten, että sen päättävillä on toisen asteen edellyttämä osaaminen.

Miten varmistetaan oppimiselle ja koulunkäynnille riittävä tuki ?

OAJ:n toimenpide-ehdotukset, jotta oppimisen tuki toteutuisi, ovat mm. seuraavat;

Erityisluokkia ja pienryhmäopetusta tarvitaan edelleen. Tämä on kirjattava lain tasolle.
Oppimissuunnitelmaan ja opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan pitää kirjata opiskelijan tukea suunniteltaessa annettava tuki viikoittaisena tuntimääränä. Jos peruskoulunsa päättäneellä nuorelle on laadittu HOJKS, tulisi siirtymävaiheessa toiselle asteelle jatkettava erityistä tukea ja kirjattava em. HOKS:iin. Tuen tarve ja laajuus tulisi aina arvioida siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle moniammatillisena yhteistyönä.

Arto  Ollila
puheenjohtaja
KSOLLI ry