Omistaminen tuo valtaa – ja vastuuta

Osakeyhtiömallin mukaisesti ammattikorkeakouluilla on omistajia, jotka vaikuttavat hallitustyöskentelyn päätöksenteolla koulujen toimintaan. Omistajarakenne vaihtelee, joka tuo mukanaan oman mausteensa ammattikorkeakoulun identiteettiin ja sen menestymismahdollisuuksiin.

OAJ:n teettämä selvitys omistajuuden vaikutuksesta ammattikorkeakoulujen toimintaan julkistettiin 24.8.2023. Selvityksen mukaan vuosina 2014 – 2015 tehty korkeakoulu-uudistus, jonka seurauksena ammattikorkeakoulut yhtiöitettiin, ajoi koulut hallinnollisesti sekavaan tilanteeseen. Ammattikorkeakoulujen omistajilla on suuri valta päättää ammattikorkeakoulun toiminnasta ja jopa rajoittaa tai pahimmassa tapauksessa estää niiden kehitys.

Ammattikorkeakouluilla on neljä eri omistajatyyppiä. Kuntaomisteisissa ammattikorkeakouluissa yksi kunta omistaa yli 50 % osakekannasta, yliopisto-omisteisissa vastaavasti yliopisto on pääomistajana, hajaomisteisissa ei ole yhtä tunnistettavaa pääomistajaa ja lisäksi on muutamia säätiö- ja elinkeinoelämäomisteisia ammattikorkeakouluja.

Omistajaohjaus vaikuttaa merkittävästi koko korkeakoulutukseen. Tyypillisesti ammattikorkeakoulujen pääomistajat käyttävät aktiivisesti omistajaohjausta, joka on osoittautunut perustuvat niiden omiin intresseihin. Pääomistajien, olivatpa ne esimerkiksi kuntia tai yliopistoja, harjoittama omistajaohjaus, on aktiivista ja vahvaa. Pääomistajien intressit eivät aina liity yhtiön etuun, vaan taustayhteisön etuun ja intresseihin. Pääomistajaa ja muita omistajia ohjaavat lainsäädäntö, konsernisäännöt ja muut määräävät asiakirjat.

Yliopisto-omisteisissa ammattikorkeakouluissa yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiset palvelut ja omistajan halu yhtenäistää toimintoja heijastelivat pääomistajan intressejä. Omistajat edellyttivät talouden tasapainoa ja olivat kiinnostuneita ammattikorkeakoulun talouden (tulojen) kehittymisestä. Lisäksi esiintyi omistajan omiin tulovirtoihin liittyviä intressejä.

”meistä näyttää, että jollakin suhteella meistä meinataan tehdä tämmöstä pikkuyliopistoa”

”meidän lakia on yritetty tulkita kuten yliopistolakia”

Pääomistajakaupunki sai haastatellun mukaan merkittäviä vuokratuloja ammattikorkeakoululta. Kunnilla ja yliopistoilla on omistuksessaan tai hallinnassaan kiinteistömassaa, jota ne hallinnoivat ja vuokraavat toimitiloja myös ammattikorkeakoululle.

Omistusvallan keskittymisessä on riski ja pahimmillaan korkeakoulun johtaminen voi olla henkilösuhteista kiinni. Se voi myös kaventaa korkeakouluyhteisön mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.

Tutkimuksen mukaan sekä ammattikorkeakoulun johto että myös erityisesti korkeakouluyhteisö halusivat hallitukseen lisää ilman omistajakytkentää olevia jäseniä. Tätä perusteltiin, sillä ammattikorkeakoulun tehtävänä on palvella aluetta eikä vain yhtä yksittäistä pääomistajana toimivaa kuntaa tai kaupunkia.

OAJ esittää, että ammattikorkeakoulujen toiminnan tavoitteenasettelua ja ohjausta on avattava, selkeytettävä ja johdonmukaistettava. Tämä koskee sekä valtion että omistajaohjausta. Lisäksi omistajaohjaukselle on luotava periaatteet.

Hallituksen puheenjohtajan roolia ja sen tärkeyttä korostettiin tutkijoiden tekemissä haastatteluissa erittäin paljon. Omistajaohjaus kulminoitui käytännössä toimitusjohtaja-rehtorin osalta hänen ja ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan väliseen suhteeseen ja siinä tapahtuvaan säännölliseen vuorovaikutukseen. Käytännössä johtaminen henkilöityy vahvasti ja asetelma mahdollistaa ohiohjausta siten, että hallituksen rooli jää taka-alalle.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu yliopiston rehtorin toimiessa ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana synnyttävän todellisen eturistiriita-asetelman ja merkittävän jääviysongelman.

Henkilöstön asema

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaikutusmahdollisuudet valmisteluun ja päätöksentekoon hallitusjäsenyyden lisäksi ovat olennainen osa ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. Osakeyhtiörakenteesta johtuen hallitustyöskentely on luottamuksellista ja kollegiaalista, jolloin henkilöstön valitsema jäsen on eräällä lailla suljettu kultaiseen häkkiin. Käsiteltävistä valmistelussa olevista asioista ei ole suotavaa keskustella hallituksen ulkopuolisten kanssa, joka estää tehokkaasti henkilöstön laajemman mielipiteen muodostamisen.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön aitoja vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä osallistamalla heitä ammattikorkeakoulun sisäiseen päätöksentekoon johtoryhmissä ja yksiköissä. Tällöin henkilöstö on mukana valmisteluvaiheessa olevien asioiden käsittelyssä toivottavasti myös avoimemmassa työskentely-ympäristössä kuin hallituksen toiminta on.

Ministeriön rahoitusmalli ohjaa korkeakoulujen sisäistä toimintaa

Korkeakoulujen valtakunnallinen rahoitusmalli on jälleen muutoksen alla. Selvityksen mukaan nykyinen valtion rahoitusohjaus ole toimiva. Rahoitusmalli on sellaisenaan käytössä myös korkeakoulujen sisäisen toiminnan ohjauksessa ja pienilläkin muutoksilla voi olla valtavat toiminnalliset vaikutukset.

Ammattikorkeakouluissa on jo pitkään kritisoitu täysin tulosperusteista rahoitusmallia. Tämänkin selvityksen perusteella voi todeta, että se ei kannusta yhteistyöhön vaan johtaa tarpeettomaan kilpailuun ja pitkäjänteisen kehittämisen puutteeseen.

Päivän polttavin ongelma liittyy kuitenkin rahoituksen riittämättömyyteen. Nyt kaavaillut rahoitusleikkaukset tekevät tilanteesta entistä hankalamman ja vaarantavat koulutuksen laadun. Valtion tärkein tehtävä tulisi nyt olla ammattikorkeakoulujen riittävän rahoituksen turvaamisessa.

Tutkijoiden johtopäätöksissä

Keskeistä ammattikorkeakouluille on, miten suhde pääomistajaan rakentuu, koska heillä on muodolliset ja epämuodolliset mahdollisuudet vaikuttaa ammattikorkeakoulun toimintaan ja autonomiaan. Rahoitusmalli asettaa ammattikorkeakoulut keskinäiseen voimakkaaseen kilpailuasetelmaan valtion perusrahoituksesta.

Ammattikorkeakoulujen suhde valtioon koetaan kaksisuuntaisena. Osaltaan rahoitusmallien ohjausvaikutus kaventaa ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja osaltaan valtiosuhde turvaa ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan luonteen.

Suosituksina tutkijat esittävät päätöksenteon avoimuuden kasvattamista, ammattikorkeakoulun sisäisen osaamisen hyödyntämistä sekä varajäsentä henkilöstö- ja opiskelijajäsenelle. Samoin tutkijaryhmä kuten iso osa julkistamistilaisuuden panelisteista totesi, että hallitusten jäsenille tulisi järjestää koulusta ammattikorkeakoulun toiminnasta, tavoitteista ja päätöksenteosta.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen kommentoi julkistamistilaisuudessa tuotoksia lähinnä keskinäisen kilpailun kannalta ja toi huolensa rahoituksen riittävyydestä.  Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus ammattikorkeakouluista mm Metropolia-ammattikorkeakoulun hallituksesta ja eduskunnassa eri ammattikorkeakoululakien käsittelyissä.

Onko kehitettävää?

Ammattikorkeakoulujen autonomiaa voisi kasvattaa tarkentamalla esimerkiksi hallituksen kokoonpanoa. Tulisiko kirjata tarkempi vaatimus elinkeinoelämän edustajien määrästä hallituksessa tai jopa kasvattaa henkilöstö- ja opiskelijajäsenen lukumäärää kummankin osalta kahteen. Rakenne muuttaisi hallitustyöskentelyn dynamiikkaa merkittävästi nykyisen 7 – 9 hengen hallituksissa. Tällaisten muutosten tekeminen edellyttää ammattikorkeakoululain muuttamista, jonka avaaminen voi johtaa myös arveluttaviin lopputuloksiin. Voi olla, että on viisasta elää lähitulevaisuudessa nykyisen mallin mukaisesti.

Lauri Hietalahti, OAO:n puheenjohtaja

Ohessa on linkki raporttiin ja julkistamistilaisuuden tallenteeseen.

https://www.oaj.fi/contentassets/798d45d1ea754bb68a5647f092403b0b/loppuraportti-oaj-23082023.pdf

https://www.youtube.com/watch?v=0Du9HGtxGcY