Opetusuudistus heikensi selvästi nuorten teknistä osaamista

YLEn aamu-TV nosti 29.10. esiin peruskoulun vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen, jonka vaikutukset teknisen työn opetukseen ovat olleet viime vuosina nähtävissä ammatillisessa koulutuksessa sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja sitä kautta edelleen työelämässä.

Yläkoulun käsityötunneista siirretiin kolmasosa 1. ja 2. vuosiluokille samaan aikaan kun käsityö yhtenäistettiin kiinteästi teknisestä työstä ja tekstiilityöstä käsityö-nimiseksi oppiaineeksi. Termi käsityö on tosin ollut opetussuunnitelmassa jo vuodesta 1998, joskin teknistä työtä ja tekstiilityötä opetettiin lähes vanhan kaavan mukaisesti aina vuoteen 2016 asti. Käsityöstä entistä suuremman osan opettaa nyt aineenopettajan sijaan luokanopettaja, minkä lisäksi sisällötkin ovat pienimmillä koululaisilla hyvin erilaiset kuin mitä ne ovat yläkoulussa.  Uudistuksen myötä käsityön suosio valinnaisaineena on romahtanut, kun aiemmin erityisesti tekninen työ oli selkeästi yksi suosituimmista.

”Valmiudet, opetusmäärät ja pienenevät ikäluokat ovat kestämätön yhdistelmä työvoiman saatavuudessa.”

Ammatillisessa koulutuksessa teknisille aloille siirtyvien opiskelijoiden lähtötaso aivan perusasioissakin on heikentynyt oleellisesti. Ammatillisen koulutuksen reformin ja koulutusleikkauksista johtuvien lähiopetustuntien vähentämisen ja muiden säästöjen vuoksi osaaminen työelämään siirryttäessä on heikentynyt selvästi. Valmiudet, opetusmäärät ja pienenevät ikäluokat ovat kestämätön yhdistelmä työvoiman saatavuudessa. On huomattava, että eräs kriittinen osa käsityöopetuksen uudistusta oli teknisen työn opettajien koulutuksen lakkauttaminen Suomessa.

Suomi on perinteisesti ollut innovaatioiden ja korkean teknologiaosaamisen maa. Se on näkynyt monella teollisuuden alalla Suomen jopa johtavana osaamisena. Tämä osaamisjohtajuus on nyt suuressa vaarassa. Suomen viennistä puolet ja BKT:sta kolmannes tulee teknisiltä aloilta. Osaajia ei enää saada entiseen malliin kotimaasta perustehtäviin eikä suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin.

Mitä asialle sitten pitäisi tehdä? Oppimistulosten parantamiseksi olisi aamu-TV:n ohjelman asiantuntijoiden mukaan syytä luopua aineena yhteisestä käsityöstä. On myös huomattava, että yläkoulun teknisen työn ja tekstiilityön opetus on alakouluun siirtämisen ja käsitöiden yhdistämisen johdosta enää vain yksi kolmasosa vuotta 2016 edeltävistä opetusmääristä.

”Yrityksille joudutaan tarjoamaan entistä enemmän ei-oota.”

Ohjelmassa haastatellun puualan lehtori Arto Anetjärven mukaan nykytilanne alkaa näkyä ammatillisessa koulutuksessa jo kokonaisten koulutusten lakkauttamisena ja yrityksille joudutaan tarjoamaan entistä enemmän ei-oota. Anetjärvi on huomannut haasteita myös kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa, kun Suomen ammattitaitomaajoukkueeseen kilpailijoita on yhä vaikeampi löytää.

Onko paluu entiseen oikea tie? Tekniikan alojen piiristä on ehdotettu myös kokonaan uuden oppiaineen tekninen työ ja teknologia (TTT) perustamista opettajankoulutuksineen vastaamaan teknisen osaamisen tulevaisuuteen. Matemaattis-luonnontieteellisten aiheiden vahvistaminen opetussuunnitelmissa on osin jo toteutunut, mutta käytännön teknologiaosaamisen vajetta sekään ei pysty paikkaamaan.

Kädentaitojen hiipuminen Suomessa on tunnustettu tosiasia. Aika korjaaville toimille on nyt, ennen kuin osaamisaukko repeää liian suureksi!

Konsta Ojanen

OAJ:n ammatilliset opettajat – OAO ry

hallituksen jäsen

(Voit katsoa YLE:n aamu-TV:n katkelman tästä linkistä, joka vie suoraan 15-minuuttisen aiheen alkukohtaan.)