Sammon puolustus

Sammon puolustus

Kitumetsämaan kansa katsoo itseään Suomen kultakauden ajan galleriatauluissa. Gallen-Kallelan partaurhot laulavat vastustajansa suohon, lähtevät sotaan, suojaavat vaurauden jauhaja-sampoa Louhelta. Jos tarkkaan katsoo Gallen-Kallelan maalauksen ”Sammon puolustus” henkilöiden luonnehdintaa ja asemointia sommittelussa, näkee yhtäläisyyden koulutuksen nykytilaan. OAO:n toimijat puolustavat koulutusta tutunnäköisen Louhen hyökkäykseltä.

Kulttuuri, sivistys ja koulutus ovat Suomen sampo.

Hyvinvointia ja vaurautta on jauhettu opinpolun kautta koko kansalle. Kansa ja maassa toimiva elinkeinoelämä ovat menestyneet. Yritykset ja innovaatiot mainitaan vaurauden tekijöiksi, mutta menestys on tapahtunut ennen kaikkea yritysten osaajien toimesta. Osaajia on ollut tarjolla, koska he ovat saaneet kelpo koulutuksen. Koulutusta on ollut, koska on ollut osaavia opettajia. Kulttuuri, sivistys ja koulutus ovat olleet Suomen sampo. Hyvinä aikoina yritysten taseet ovat pulskistuivat samaan tahtiin vuorineuvosten vyötärönympärysten kanssa ja vientialojen palkollisten ansiollakin on elänyt mukavasti.
Nousukausien palkkakehitys ei lihottanut opettajien palkkapusseja vaan ansiotaso säilyi maltillisen hoikkana. Viime sopimuskierroksen ratkaisu korjasi oikeudenmukaisesti tätä jälkeenjääneisyyttä, sikariportaalla tosin viskigrogit menivät sen johdosta väärään kurkkuun. Nousut loppuvat aikanaan ja tulee laskun maksun aika. Maksumiehiksi ja varsinkin -naisiksi haetaan tämänhetkisessä taloustilanteessa opettajia ja muita julkisen sektorin palkansaajia ammatinvaihtajien ohella.

Harvoin mekin ansaitsemme

Opetus ja koulutus edustavat julkista sektoria. Julkinen sektori on syöpään verrattava rahasyöppö, yritysväen edustajien mukaan. Pekka Seppänen Yle-kolumnissaan kirjoitti: ”On olemassa sitkeä uskomus, että julkinen sektori on tuhlaava ja tehoton, mutta yrityksissä asiat etenisivät järkevästi ja tehokkaasti” Hänen näkemyksensä mukaan yrityksissä hölmöillään samalla tavalla kuin julkisella sektorilla. Julkisen sektorin rahankäyttö eroaa yksityisen rahankäytöstä lähinnä siten, että julkisen sektorin hölmöilyt ovat julkisia, yksityisen sektorin taas liikesalaisuuksia.
Yksityisen sektorin rahaseikkailut kansainvälisessä investoinneissa eivät ole kansaa vaurastuttaneet. Vaihtuvat maan hallitukset ovat huolekkaasti yritystukineen paikanneet näissä seikkailuissa syntyneitä lommoja ja tasekupruja, ilman julkisen sektorin saamia rahasyöppö-määritteitä vastaavissa tilanteissa. Yritystuet ovat julkista rahaa, tuen saajien rahankäyttö ei-julkista. Istuvan hallituksen käynnissä olevissa talouden oikaisutalkoissa ei kajota yritystukiin eikä niistä puhuta edes kuiskaamalla.

Julkinen sektori mahdollistaa yritysten toiminnan

Koulutus-sammon kimpussa sen sijaan on milloin minkäkin nimisen pääministerin mukaan nimetty hallitus ministereineen. Leikkaamista, säästöjä, kehittämistä, keskittämistä, itseohjautuvuutta ja muuta sen sellaista on toteutettu hilpeällä innolla, seurauksena luku- ja laskutaidottomuutta, jättikokoisia yksiköitä, Pisa tulosten jatkuvaa laskua ja työelämän palautetta osaamattomista osaajista. Yritysten itkuvirret itkettyään tulisi osallistua koulutuksen kustannuksiin nykyistä enemmän ja jättää koulutuksen toteutus sen osaajille, opettajille. Opettajat rakentavat työllään toimivaa ja luotettavaa yhteiskuntaa, joka mahdollistaa yritystoiminnalle turvallisen ja vakaan toimintaympäristön.

Mihin taidetta tarvitaan

Taidealan ammattilaisia koulutetaan kuten muitakin osaajia, oppilaitoksissa, opettajien johdolla. Säästöt ja leikkaukset ovat samanmoiset kuin muillakin ammatillisilla koulutusaloilla. Sen lisäksi taidealan edustajat joutuvat jatkuvasti perustelemaan annettavan koulutuksen ja työnsä merkitystä ja tarpeellisuutta.
Kulttuurin ja luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on laskettavissa ja se oli vuonna 2022 3,1%. Toimialana ne olivat kolme kertaa suurempi kuin maatalous ja työllisiä luovilla ja kulttuurialalla oli kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi sähkö ja elektroniikka-alalla. Kulttuuri ja luovat alat ovat kasvava toimiala sekä Suomessa että maailmalla. Myös kehittyvien talouksien BKT:stä yhä suurempi osa muodostuu kulttuurista ja luovista aloista. Taiteen itseisarvoa ja merkitystä ei kuitenkaan voi määrittää euroissa.

Taidetta tarvitaan, että olisimme ihmisiä

Mihin taidetta tarvitaan? Eräiden antropologien mukaan ihmisyys lasketaan alkaneeksi siitä hetkestä, kun esi-isämme todetaan tehneen taidetta. Taidetta tarvitaan, että olisimme ihmisiä.

Anna Hoffrén

OAO:n toinen varapuheenjohtaja

Gallen-Kallela: Sammon puolustus 1896