Kansanedustaja Vuornoksen esitys ei ole tästä maailmasta

Kansanedustaja Henrik Vuornos ehdotti perjantaina, että ammatillisesta koulutuksesta voitaisiin leikata lisää 50 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa leikatut varat siirrettäisiin lukioihin ja korkeakoulutukseen. Ehdotus ei todellakaan ratkaise korkeakoulutettavien määrän lisäämistä.

Kansanedustajan ehdotus herättää monia huolenaiheita, jotka liittyvät koulutuksen laatuun, työllisyyteen ja yhteiskunnan toimivuuteen. Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu jo 120 miljoonaa euroa. Seuraavassa on keskeisiä syitä, miksi ammatillisen koulutuksen lisäleikkaukset eivät ole oikea suunta.

Ammattikoulutuksella on suuri merkitys työllisyydelle
 
Ammatillinen koulutus on keskeinen osa Suomen koulutusjärjestelmää ja sillä on merkittävä rooli työllisyyden parantamisessa. Yli 70 % valmistuneista oli kolme vuotta valmistumisensa jälkeen työssä. Ammatillinen koulutus on tärkeä työvoiman turvaamisen näkökulmasta. Tarvitsemme sähkömiehiä, kirvesmiehiä, kokkeja, hoitajia, linja-autonkuljettajia, lentokoneasentajia, prosessinhoitajia jne, jotta yhteiskunta toimii ja elinkeinoelämä saa tarvitsemansa työntekijät. Ammattikoulutuksesta leikkaaminen johtaa nuorten ja aikuisten työttömyyden lisääntymiseen.

Leikkaukset pahentavat pulaa osaajista

Suomessa monilla aloilla, kuten rakennus-, hoito- ja teknologia-alalla, on jatkuva osaamisvaje ja työntekijäpula. Leikkaaminen ammattikoulutuksesta pahentaa tilannetta entisestään ja vaikeuttaa yritysten toimintaa ja kasvua, joka johtaa verotulojen pienenemiseen, työttömyyden kasvuun ja kansatalouden heikkenemiseen.

Leikkaukset eivät nosta koulutustasoa vaan päinvastoin
 
Kansanedustaja Vuornos uskoo pystyvänsä nostamaan koulutustasoa siirrättämällä nuoria lukio-opintoihin. Kansanedustajalle on ilmeisesti epäselvää, että jopa 30 – 40 % ammattikorkeakoulujen opiskelijoista tulee korkeakoulutukseen ammatillisen väylän kautta. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisyys on vuoden päästä oli noin 90%.

Monilla aloilla on erittäin tärkeää, että korkeakoulun suorittaneilla on ammatillinen tausta ja tuntuma käytännön työhön, joka vahvistaa oman alan kehittymistä ja työyhteisönsä osaamista. Ammatillisesta koulutuksesta tulevat osaavat lääkkeiden eri antotavat, erottavat lenkkiavaimen jakoavaimesta ja ymmärtävät myyntityön perusteet.

Nuorten vaihtoehdot kaventuvat
 
On tärkeää, että nuorille tarjotaan vaihtoehtoja heidän osaamiselleen ja kiinnostukselleen, eikä vain pakoteta heitä tiettyyn suuntaan. Jokaisella nuorella on erilaiset vahvuudet ja motivaation kohteet, ja ammatillinen koulutus tarjoaa monille paremman vaihtoehdon kuin lukio.  Tehdyt rahoitusleikkaukset kaventavat jo nyt nuorten koulutusvalintojen vaihtoehtoja sillä toteutettujen muutos- ja yt-neuvottelujen tuloksena on lopetettu ammatillisia tutkintoja, koulutusaloja ja toimipisteitä.

 
Koulutuksen resurssien leikkaus heikentää valmistuneiden valmiuksia työelämässä.

Leikkaukset ammattikoulutuksesta vaikuttavat suoraan koulutuksen laatuun. Ammatillisessa koulutuksessa on kyse myös herkässä kehitysvaiheessa olevista nuorista, joiden elämänhallinnan ja osaamisen vahvistamisessa opettajalla ja oppilaitoksen arjella on iso merkitys. Resurssien väheneminen tarkoittaa, että oppilaitokset eivät voi tarjota yhtä hyviä opetustiloja, välineitä tai opettajajohtoista opetusta. Tämä heikentää valmistuneiden työvalmiuksia ja työllistymismahdollisuuksia.

Koulutuksen tasa-arvo ja saavutettavuus heikentyvät
 
Ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden nuorille, jotka eivät voi tai halua opiskella lukiossa, mutta jotka haluavat jatkaa korkeakouluihin. Leikkaukset johtavat epätasa-arvoon koulutuksessa ja lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Sillä on vaikutus syrjäytymiseen, riski jäädä toimeentulotuen varaan ja työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymiseen jo varhaisaikuisuudessa ja lopulta yhteiskuntarauhaan.

Yhteiskunnalle koituu lisäkustannuksia

Leikkauksen lyhyen aikavälin säästöt voivat johtaa pitkällä aikavälillä lisäkustannuksiin.  Ammatillinen koulutus valmistaa opiskelijoita toimintakykyisiksi työntekijöiksi. Mikäli ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään, tulevaisuudessa on entistä suurempi tarve kouluttaa aikuisikään tulleista ikäluokista puuttuvia työntekijöitä. Järjestely tulee lopulta kalliimmaksi ja aiheuttaa uusia haasteita kuin asianmukaisesti resursoitu nuorille toteutettu ammatillinen koulutus.

Koulutuspolitiikan kahtiajako lisääntyy

Ammatillisen koulutuksen vähentäminen kytkeytyy laajempaan koulutuspoliittiseen kysymykseen. Jos valtio keskittyy vain korkeakoulutukseen jättämällä ammatillisen koulutuksen huomiotta, yhteiskunnan erilaiset tarpeet ja vaatimukset jäävät huomiotta. Kaikkia koulutusasteita täytyy kehittää tasapainoisesti, jotta yhteiskunnan tarpeet tulevat tyydytetyiksi.

Kansanedustaja Vuornoksen ehdotusta ei voi ottaa vakavasti. Se on harkitsematon heitto, jonka perustelut eivät kestä päivänvaloa.

Henrik, kutsumme sinut tutustumaan ammatilliseen koulutukseen. Olemme valmiita kertomaan sinulle ammatillisen koulutuksen tärkeydestä ja haasteista.

Lauri Hietalahti

puheenjohtaja

Jaana Antila

I varapuheenjohtaja

Ari-Pekka Sirviö

II varapuheenjohtaja